Geologian päivän retki

Myös sunnuntaina 26.9.2010 Klo 11-16 oli Geologian päivään kuuluva retki. Retken järjesti Joensuun Seudun luonnonystävät ry: Retken yleisopas oli dosentti Heikki Simola ja geologiopas dosentti Heikki Vesajoki. Paluu- ja lähtöpaikka oli Joensuussa Koskikatu 1. Lähdimme Joensuusta Pärnävaaralle klo 11.
Pärnävaaralla katselimme aluksi karttaa. Jaamankangas, joka sijaitsee Pärnävaaran pohjoispuolella syntyi jäänreunan eteen jään sulamisvaiheessa Itämeren Yoldia vaiheessa noin 11 000 vuotta sitten. Jaamankangas on deltamuodostuma ja reunamuodostuma. Pärnävaaran eteläpuolella oli myös jääkieleke, joka muodosti pieniä harjumuodostumia ja jätti jälkeensä suuria jäälohkareita, jotka sulaessaan muodostivat suuria kuolleen jään kuoppia, joihin muodostui pohjavesilampia, kuten esim. Matkalampi.
Sitten katselimme paikallisia kiviä. Kivet oli jaettu kolmeen ryhmään. Toisessa reunassa oli graniittikivi ja kvartsikivi, todennäköisesti massamaisia kivilajeja. Graniitin päämineraalit ovat kvartsi, maasälpä ja kiille esim. biotiitti. Keskellä oli metamorfisia kivilajeja, kiilleliusketta, kvartsiittia ja gneissiä. Gneissiä on syntynyt kallioperän poimuttuessa. Kolmannessa ryhmässä oli vielä erikoisuuksia. Tämän jälkeen lähdimme kävelykierrokselle Pärnävaaran urheilukeskuksen alueella.
Alueella oli myös jyrkkä kalkkikivikallio, jonka alueella kasvaa monenlaisia kasveja esim. erikoista jäkälää.
Jäkälää kalkkikivikalliossa

Korkealla jyrkällä etelärinteellä, korkein kohta noin 165 m merenpinnan yläpuolella, kasvaa myös erikoisia kasveja, esim. Vuorimunkki, joka kukkii kesällä. Kasvilla on sininen kukinto. Etelärinteeltä oli huikaisevat maisemat. Alempana näkyi myös yksi pohjavesilammista. Jossain etelässä päin oli myös Polvijärvi.
Etelärinne, alhaalla pohjavesilampi

Kalliolta, joka oli granodioriittista gneissiä, joka on jäänyt ympäristöään korkeammalle jääkauden kulutuksessa, näkyi laaja Jaamankangas. Kaukana näkyi korkeampana kohtana Jaamankankaan jäänreunan tulosuunnan puoleinen proksimaaliosa.
Jaamankangas

Pärnävaaran montun lähellä, jossa on mm. ampumarata, oli ampumaradan toisella puolella kivivalleja, jotka eivät ole luonnonsoraa, vaan alueelta kerättyä kiviainesta. Kivivalleista voi löytää monenlaisia kiviä, kuten kvarsia, maasälpää, gneissiä ja kiilleliusketta, jossa on rautaa ja mangaania. Eräässä kivessä oli rakotäytteenä ollutta epidootti- kiveä. Kiviä sai tutkia tai vaihtoehtoisesti mennä syömään eväitä.
Lyhyen evästauon jälkeen menimme Leinonen nimisen pohjavesijärven rannalle, jossa oli kirkas vesi. Puiden lehdet olivat enimmäkseen keltaisia, koska ne eivät enää absorboineet sinistä ja punaista ja heijasta vihreää, niin kuin kesällä. Vain Lepän lehdet pysyivät vihreinä.
Lopuksi kävimme vielä montun reunalla ihmettelemässä ihmisen käden jälkiä, esim. vanhoja laskettelurinteitä. Linja-autoa odottaessamme maksoimme edullisen retkimaksun, 5 €.

GEOLOGIAN PÄIVÄ

- GEOLOGIA OSANA LUONNON MOIMUOTOISUUTTA
Geologian päivää vietettiin ympäri Suomea 25.9.2010. Päätapahtuma oli Luontokeskus Ukossa Kolilla.
  Kuvassa luontokeskus Ukko

Tapahtumaan oli ilmaiskuljetus Joensuun torilta. Linja-auto kuljetti retkeläiset Ukko-Kolin hiihtohissien alapuolelle, josta kiivettiin portaita tai mentiin hiihtohissillä Kolin hotellin tasanteelle, jossa sijaitsee myös luontokeskus Ukko. Luontokeskus Ukossa tarjottiin ensin aamukahvit retkeläisille.Tämän jälkeen klo 10 alkoi Geologian päivän seminaari. Seminaari käsitteli Geologiaa osana luonnon monimuotoisuutta. Geologian päivän järjestäjänä toimi Suomen luonnonsuojeluliitto. Seminaarin aiheet käsittelivät

• Kolin kallioperän muodostumista kvartsihiekoista
• Luontoa ekosysteeminä ja valtiovallan toimia geodiversiteetin suojelussa esim. valtakunnallinen harjujen suojelu
• Geodiversiteetti kantaa biodiversiteettiä – luonnonsuojelijalla huoli molemmista,
• Geologian opiskelua luontokeskuksissa – uusi 6-9 luokkalaisille suunnattu oppimateriaali esillä Kolin luontokeskuksessa. Kansainvälinen NEED –hanke on tuottanut kansantajuista materiaalia opetuskäyttöön. http://www.uef.fi/need/home
• Valokuvauskilpailun tulosten julkistaminen. Valokuvauskilpailun voitti kuva, jossa kukka kasvaa ravinnerikkaassa kallionrinteessä.
• Miten geologista tutkimustietoa popularisoidaan. Geologista tietoa on hyvä popularisoida, jotta geologia tulisi ymmärrettäväksi tavallisille kiinnostuneille kansalaisille ja että eri alojen ihmiset ymmärtäisivät toisiaan. Asiallinen popularisointi on syytä erottaa pinnallisesta populismista.
• Koli osana kulttuurihistoriaa, kaskenpolttoa ja muinaiskansan uskomuksia.

Seminaarin puheenjohtajana toimi FT Risto Sulkava. Seminaarin jälkeen tutustuimme Kolin luontopolkuun. Oppaina toimivat geologit Jari Nenonen ja Jouko Saarelainen GTK:n Kuopion yksiköstä. Sää oli sumuinen ja varoitettiin, että Kolin kalliot voivat olla liukkaita.
Käräjäkivet

Luontopolulla katselimme jääkauden jälkiä Kolin kalliossa esim. sirppimurroksia. Kiipesimme Ukko- Kolin laelle, jossa katselimme sumuisia maisemia ja tutkimme Kolin kerroksellista liuskeista kvartsiittikiveä. Kävelimme Pahan- Kolin ohi, mutta emme kiivenneet sille, koska kallion pinta oli liukasta. Kolin kallioissa on myös Kyaniitti-mineraaliesiintymiä. Kyaniittia käytetään teollisuusmineraalina. Kävimme myös Kolin käräjäkivillä, jotka ovat siirtolohkareita, joista yksi oli haljennut. Tämän jälkeen palasimme takaisin Luontokeskus Ukon pihaan ja suuraavaksi hiihtohissillä alas Linja-autolle. Linja-automatkalla Joensuuhun alkoi kova sade.