SF-Filmikylä

Lauantaina 30.8.2011 kävin tutustumiskierroksella SF-Filmikylässä Kontioniemessä. Siellä filmataan televisiosarjaa Karjalan kunnailla. Siellä on lavasteita televisiosarjan henkilöiden asuintaloista, kyläkauppa, hotelli ulkoapäin, kasvihuone, pappila ja tsasouna. Tapahtumat hotellin sisätiloista kuvataan Joensuussa.

Filmausaikana sarjaa kuvataan 10 tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa. Valmista sarjaa saadaan aikaan noin 8-10 minuuttia päivässä. Kohtaukset kuvataan epäjärjestyksessä, niinpä alueella ei ole mitään erikoista kasvillisuutta, joka kukkisi vain tiettynä aikana kesällä.

SF-Filmikylässä oli myös toimiva kahvila, jossa voi juoda kahvia ja katsella filmikoostetta uusista suomalaisista elokuvista ja Karjalankunnailla televisiosarjasta.

SF-Filmikylään voi käydä tutustumassa itse.

Karelia-Soutu

Kävin perjantaina 29.7.2011 katsomassa Karelia-Soutua. Karelia-Soutu päättyi tänä vuonna Linnunlahden leirintäalueen rantaan. Veneet olivat noin puoli tuntia myöhässä. Karelia-Soutu on lyhentynyt viimevuotisesta vastaavasta tapahtumasta. Karelia-Soutu lähti tänä vuonna pienveneillä Ilomantsista ja kirkkoveneillä Lieksasta. Molemmat saapuivat Enon kautta Joensuun Linnunlahteen. Linkki Karelia-Soudun sivuille.

Elovaaran luontopolku

Kävin kiertämässä tänään Elovaaran luontopolun patikoimalla Joensuun seurakunnan sinkkujen kanssa. Retkellä oli yhteensä 7 sinkkua. Elovaaran luontopolku oli kaksiosainen. Polkuun kuului harjupolku ja luontopolku. Harjuosuuteen kuului jääkauden aikana muodostunut reunamuodostuma, joka on Salpausselän jatke. Alueella oli myös suuria jääkauden aikana muodostuneita suppia. Suppa muodostuu, kun jään kuljettama muun maa-aineksen seassa oleva suuri jäälohkare sulaa. Alueella asustaa myös monenlaisia tikkoja. Luonto-osuudella on suojärvi ja suo, jonka reunaa kävelimme pitkospuita myöten. Joimme kahvia ja söimme eväitä varjoisella nuotiopaikalla. Alueella on monipuolinen kasvusto. Siellä on havumetsää ja lehtimetsää. Kesäinen koivumetsä oli todella kaunista. Myös karjalanruusut kukkivat. Perhoset lentelivät. Polun lähistöllä on myös yli 2 km³ laajuinen pohjavesialue. Pohjavesi virtaa ja puhdistuu maan sisällä. Kun pohjavesi pulppuaa maan pinnalle syntyy lähteitä. Harjupolku oli merkitty punaisilla täplillä luontoon ja luontopolku oli merkitty keltaisilla täplillä ja ne muodostivat kahdeksikon kartalla. Polun varrella oli selventäviä opastauluja luonnonmuodostumista, kasveista ja eläimistä. Elovaaran luontopolku sijaitsee 2 km päässä Hammaslahden kuntakeskuksesta Rääkkylään päin.

ILMIÖ-SEMINAARI

Ilmiö seminaari pidettiin 9.- 10.6 Kerubissa Joensuun Ilosaaressa.

Torstai 9.10.2011

Ilmoittautuminen oli ennen klo 9, jolloin saimme kaulaamme Ilmiö-seminaariin liittyvät nimilaput. Ensin Jaana Paavilainen johdatti meidät päivän asiaan. Jari Kupiainen kertoi teoreettisesti Ilmiökulttuurista. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Janne Orava kertoi Living Lab –palvelusta.Tarkoitus on, että käyttäjät osallistuvat tuotekehitykseen yhdessä yritysten kanssa. Esimerkkinä on AKI Living lab, jossa on tarkoituksena kehittää Ilosaarirockissa käytettävää mobiilia opastusjärjestelmää.

Kari Kuisma kertoi ilmiöstä nimeltä Kupilka. Kupilka tuotteet on tarkoitettu retkillä käytettäväksi ja ne on valmistettu puun ja muovin seoksesta. Nimen näillä tuotteille on keksinyt entinen Joensuun yliopiston professori Heikki Kirkinen. Kupilka-astiat on valmistettu luonnonkuitukomposiitista, joka on 50 % luonnonkuitua ja 50 % muovia. Luonnonkuitu on mäntykuitua. KUPILKA

Lisa Sounio kertoi omien kokemustensa perusteella Brändeistä ja verkostoitumisesta. Hän on mm. uudistanut Alvar Aalto – vaasia. Lisa Sounio on kirjoittanut kirjan nimeltä Brändikäs, jota sai ostaa edulliseen hintaan 20 €. Hän on esiintynyt television keskusteluohjelmassa ja useiden lehtien kansikuvissa, mutta ei usko julkisuudesta olleen hyötyä omalle liiketoiminnalleen esim. Sonay Oy ennen kirjan Brändikäs kirjoittamista. Lisa Sounio arvostaa Marimekossa toiminutta Kirsti Paakkasta. LISA SOUNIO

Satu Sadinkangas kertoi SF-Filmikylästä ja sen syntyvaiheista Kontiolahdella. Esityksen aikana näytettiin taustalla filmiä filmikylän rakennusvaiheista ja siellä tehdyistä kuvauksista. Filmikylässä kuvataan sarjaa “Karjalan kunnailla” ja suomalaisia elokuvia. Filmikylässä vieraileville turisteille esitellään filmikylää. SF-FILMIKYLÄ

Tommi Liimatainen kertoi musiikki-yhtiöstään ja uransa alkuvaiheista veljensä Managerina. Yhtiöllä on monipuolisia musiikkipalveluita ja eri tyylisiä artisteja mm. Negative ja Katri Helena. HYPE RECORDS

Lopuksi toivottiin osallistujien olevan itse ilmiöitä.

Illalla oli vielä iltakemut Kerubin kellarissa Joensuun Ilosaarella, jossa toivottiin osallistujien verkostoituvan eli tutustuvan toisiinsa.

Perjantai 10.6.2011

Perjantaina puhuttiin paikkakunnasta Joensuu ilmiönä ja tehtiin harjoitustehtävä. Osallistujat miettivät itseään ilmiönä ja valitsivat itse numeron 1-5. Tehtävänannon jälkeen osallistujat jaettiin numeroiden perusteella ryhmiin, joissa he pohtivat Joensuuta ilmiönä esim Musiikin, elokuvan ja tarinan kannalta. Pikaisen mietinnän jälkeen ryhmät esiintyivät. JOENSUU

Outokummun Geologisen tutkimuskeskuksen malmilaboratorio

 

Olin “Minustako kaivostyöntekijä” työvoimakoulutuksessa 21.2. – 18.3.2011. Aluksi suoritin Työturvallisuuskortin. Työturvallisuuskorttia tarvitaan nykyisin kaivostöissä ja monissa muissakin rakentamiseen, teollisuuteen ja tavaran kuljetuksiin liittyvissä töissä. 1.3 – 15.3.2011 olin työharjoittelussa Outokummun geologisessa tutkimuskeskuksessa.

Aluksi tutustuimme Outokummun geologiseen tutkimuskeskukseen ja sen laboratorioihin ja koetehtaaseen. Kävimme opastuskierroksella vaahdotuslaboratoriossa ym. laboratorioissa. Kävimme myös laboratoriossa, jossa tutkitaan malmin liuotusta bakteerien avulla, bioliuotusmenetelmää, jota käytetään Talvivaarassa. Kuuntelimme geologi Tuulan esitystä, miten ohuita kivinäytteitä ja kivijauheesta tehtyjä preparaatteja tutkitaan tietokoneen avulla.

Kävimme myös koetehtaalla, jossa tutkitaan suurten malmimäärien jauhamista ja vaahdottamista. Myös koetehtaalla jauhettuja malminäytteitä tutkitaan omassa laboratoriossaan.

Kävimme myös moreenilaboratoriossa, jossa moreenista erotetaan hienoaines. Hienoaineksesta erotetaan painavimmat hiukkaset, joiden malmipitoisuudet tutkitaan.

Seuraavana päivänä katselimme kuinka Satu teki hopeamalmista vaahdotuksia. Malmi sisälsi lyijyä ja sinkkiä. Malmiliuoksen PH lukua suurennettiin kalkin avulla. PH- lukua voidaan tarvittaessa pienentää rikkihapon avulla. Suodatimme ja kuivasimme Sadun tekemiä näytteitä ja laitoimme näytteet pusseihin. Etenkin suuri jätenäyte oli vaikea. Kuivattuja ja pussitettuja näytteitä analysoidaan vielä VTT:n laboratoriossa.

Perjantaina tutkittiin myös voimalaitokselta saatua lentotuhkaa. Suodatimme ja laitoimme sitä pussiin käsineet kädessä.

Yhtenä päivänä tutustuimme nikkelimalmin murskaukseen. Ensimmäisessä murskauksessa saimme korvatulpat, suojalasit ja käsineet. Nikelimalmia murskattiin vielä kuulamyllyssä 1,5 kg kerrallaan. Sitten malmi suodatettiin ja kuivattiin ja laitettiin sankoon. Malmia oli tarkoitus murskata yhteensä 10 kg. Sitten malmi laitettiin bioliuotussäiliöön, joissa tutkitaan Talvivaaran Ni malmia.

!6.3.2011 Kävimme Pampalon kultakaivoksessa Ilomantsin Hattuvaarassa. Mukana oli kuusi kurssilaista ja Annina. Ensin pidettiin PowerPoint esitelmä. Esitelmän jälkeen tutustuimme kaivokseen, rikastamoon ja laboratorioon.

KaivosRekry-hankkeen internet-sivut: Kaivosrekry

Geologian päivän retki

Myös sunnuntaina 26.9.2010 Klo 11-16 oli Geologian päivään kuuluva retki. Retken järjesti Joensuun Seudun luonnonystävät ry: Retken yleisopas oli dosentti Heikki Simola ja geologiopas dosentti Heikki Vesajoki. Paluu- ja lähtöpaikka oli Joensuussa Koskikatu 1. Lähdimme Joensuusta Pärnävaaralle klo 11.
Pärnävaaralla katselimme aluksi karttaa. Jaamankangas, joka sijaitsee Pärnävaaran pohjoispuolella syntyi jäänreunan eteen jään sulamisvaiheessa Itämeren Yoldia vaiheessa noin 11 000 vuotta sitten. Jaamankangas on deltamuodostuma ja reunamuodostuma. Pärnävaaran eteläpuolella oli myös jääkieleke, joka muodosti pieniä harjumuodostumia ja jätti jälkeensä suuria jäälohkareita, jotka sulaessaan muodostivat suuria kuolleen jään kuoppia, joihin muodostui pohjavesilampia, kuten esim. Matkalampi.
Sitten katselimme paikallisia kiviä. Kivet oli jaettu kolmeen ryhmään. Toisessa reunassa oli graniittikivi ja kvartsikivi, todennäköisesti massamaisia kivilajeja. Graniitin päämineraalit ovat kvartsi, maasälpä ja kiille esim. biotiitti. Keskellä oli metamorfisia kivilajeja, kiilleliusketta, kvartsiittia ja gneissiä. Gneissiä on syntynyt kallioperän poimuttuessa. Kolmannessa ryhmässä oli vielä erikoisuuksia. Tämän jälkeen lähdimme kävelykierrokselle Pärnävaaran urheilukeskuksen alueella.
Alueella oli myös jyrkkä kalkkikivikallio, jonka alueella kasvaa monenlaisia kasveja esim. erikoista jäkälää.
Jäkälää kalkkikivikalliossa

Korkealla jyrkällä etelärinteellä, korkein kohta noin 165 m merenpinnan yläpuolella, kasvaa myös erikoisia kasveja, esim. Vuorimunkki, joka kukkii kesällä. Kasvilla on sininen kukinto. Etelärinteeltä oli huikaisevat maisemat. Alempana näkyi myös yksi pohjavesilammista. Jossain etelässä päin oli myös Polvijärvi.
Etelärinne, alhaalla pohjavesilampi

Kalliolta, joka oli granodioriittista gneissiä, joka on jäänyt ympäristöään korkeammalle jääkauden kulutuksessa, näkyi laaja Jaamankangas. Kaukana näkyi korkeampana kohtana Jaamankankaan jäänreunan tulosuunnan puoleinen proksimaaliosa.
Jaamankangas

Pärnävaaran montun lähellä, jossa on mm. ampumarata, oli ampumaradan toisella puolella kivivalleja, jotka eivät ole luonnonsoraa, vaan alueelta kerättyä kiviainesta. Kivivalleista voi löytää monenlaisia kiviä, kuten kvarsia, maasälpää, gneissiä ja kiilleliusketta, jossa on rautaa ja mangaania. Eräässä kivessä oli rakotäytteenä ollutta epidootti- kiveä. Kiviä sai tutkia tai vaihtoehtoisesti mennä syömään eväitä.
Lyhyen evästauon jälkeen menimme Leinonen nimisen pohjavesijärven rannalle, jossa oli kirkas vesi. Puiden lehdet olivat enimmäkseen keltaisia, koska ne eivät enää absorboineet sinistä ja punaista ja heijasta vihreää, niin kuin kesällä. Vain Lepän lehdet pysyivät vihreinä.
Lopuksi kävimme vielä montun reunalla ihmettelemässä ihmisen käden jälkiä, esim. vanhoja laskettelurinteitä. Linja-autoa odottaessamme maksoimme edullisen retkimaksun, 5 €.

GEOLOGIAN PÄIVÄ

- GEOLOGIA OSANA LUONNON MOIMUOTOISUUTTA
Geologian päivää vietettiin ympäri Suomea 25.9.2010. Päätapahtuma oli Luontokeskus Ukossa Kolilla.
  Kuvassa luontokeskus Ukko

Tapahtumaan oli ilmaiskuljetus Joensuun torilta. Linja-auto kuljetti retkeläiset Ukko-Kolin hiihtohissien alapuolelle, josta kiivettiin portaita tai mentiin hiihtohissillä Kolin hotellin tasanteelle, jossa sijaitsee myös luontokeskus Ukko. Luontokeskus Ukossa tarjottiin ensin aamukahvit retkeläisille.Tämän jälkeen klo 10 alkoi Geologian päivän seminaari. Seminaari käsitteli Geologiaa osana luonnon monimuotoisuutta. Geologian päivän järjestäjänä toimi Suomen luonnonsuojeluliitto. Seminaarin aiheet käsittelivät

• Kolin kallioperän muodostumista kvartsihiekoista
• Luontoa ekosysteeminä ja valtiovallan toimia geodiversiteetin suojelussa esim. valtakunnallinen harjujen suojelu
• Geodiversiteetti kantaa biodiversiteettiä – luonnonsuojelijalla huoli molemmista,
• Geologian opiskelua luontokeskuksissa – uusi 6-9 luokkalaisille suunnattu oppimateriaali esillä Kolin luontokeskuksessa. Kansainvälinen NEED –hanke on tuottanut kansantajuista materiaalia opetuskäyttöön. http://www.uef.fi/need/home
• Valokuvauskilpailun tulosten julkistaminen. Valokuvauskilpailun voitti kuva, jossa kukka kasvaa ravinnerikkaassa kallionrinteessä.
• Miten geologista tutkimustietoa popularisoidaan. Geologista tietoa on hyvä popularisoida, jotta geologia tulisi ymmärrettäväksi tavallisille kiinnostuneille kansalaisille ja että eri alojen ihmiset ymmärtäisivät toisiaan. Asiallinen popularisointi on syytä erottaa pinnallisesta populismista.
• Koli osana kulttuurihistoriaa, kaskenpolttoa ja muinaiskansan uskomuksia.

Seminaarin puheenjohtajana toimi FT Risto Sulkava. Seminaarin jälkeen tutustuimme Kolin luontopolkuun. Oppaina toimivat geologit Jari Nenonen ja Jouko Saarelainen GTK:n Kuopion yksiköstä. Sää oli sumuinen ja varoitettiin, että Kolin kalliot voivat olla liukkaita.
Käräjäkivet

Luontopolulla katselimme jääkauden jälkiä Kolin kalliossa esim. sirppimurroksia. Kiipesimme Ukko- Kolin laelle, jossa katselimme sumuisia maisemia ja tutkimme Kolin kerroksellista liuskeista kvartsiittikiveä. Kävelimme Pahan- Kolin ohi, mutta emme kiivenneet sille, koska kallion pinta oli liukasta. Kolin kallioissa on myös Kyaniitti-mineraaliesiintymiä. Kyaniittia käytetään teollisuusmineraalina. Kävimme myös Kolin käräjäkivillä, jotka ovat siirtolohkareita, joista yksi oli haljennut. Tämän jälkeen palasimme takaisin Luontokeskus Ukon pihaan ja suuraavaksi hiihtohissillä alas Linja-autolle. Linja-automatkalla Joensuuhun alkoi kova sade.